Marko Naumanen:

Minulle transhumanismi on filosofia, elämäntapa ja harrastus. Haluan tehdä maailmasta paremman paikan tekemällä itsestäni paremman ihmisen.

Henkilökohtainen selviytyminen ja ihmislajin selviytyminen ovat minusta melko olennaisia asioita. Haluan elää ja selviytyä myös tavallista pidemmällä tähtäimellä ja se onnistuu vain muuntelemalla kehoa aika radikaalisti. Ihmiskeho on heikko ja kestää käyttöä hätäisesti 100 vuotta, joten haluan tietysti paremman ja kestävämmän kehon. Teknologian avulla se voidaan rakentaa. Ihminen ja kone tulevat joka tapauksessa yhdistymään jonakin päivänä, se on vain ajan kysymys. Haluan nopeuttaa tätä kehitystä. Nykytilanne on se, että ihmisiä parannetaan vain "normaaleiksi", mutta minä haluan olla parempi kuin normaali. Yli-inhimillisen älykkäänä ja pitkäikäisenä olisi paljon mukavampaa. Lajin selviytymisen kannalta taas on tärkeää levittäytyä avaruuteen. Meillä on tällä hetkellä ns. kaikki munat samassa korissa — jos tämä planeetta tuhoutuu, ihmislaji tuhoutuu sen mukana. Mitä pikemmin perustamme pysyviä tukikohtia avaruuteen ja muille planeetoille, sen parempi. Jos avaruudessa selviytyminen vaatii aivojen siirtämistä androidikehoon, minä haluan androidikehon.

Mitä teen tänä päivänä? Ensinnäkin pidän huolta terveydestäni. En juo enkä polta, syön monipuolisesti, huolehdin kunnostani ja lisäksi otan ravintolisiä, kuten multivitamiineja ja rasvahappoja. Lahjoitan rahaa esim. Singularity Institutelle, koska ihmisystävällisen supertekoälyn rakentaminen on äärimmäisen tärkeä ja aivan liian aliarvostettu projekti. Samalla tavoin aliarvostettu projekti on myös biologisen kuoleman pysäyttäminen (kts. SENS). Seuraan tekniikan kehitystä ja pysyttelen ajan tasalla tieteen edistysaskelista — transhumanistien listat, foorumit ja blogit tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden, nehän ovat jo perusajatukseltaan kehityksen etulinjassa. Ne tarjoavat myös erinomaisen tavan luoda kontakteja, tehdä yhteistyötä ja vaihtaa ajatuksia. Erilaisten palkintojen (Ansari X Prize, Methuselah Mouse Prize) tukeminen on myös tehokas tapa kannustaa kehitystä. Heti kun huomaan uuden tavan, jolla voin vaikuttaa asioiden kehittymiseen, tartun tilaisuuteen. Kirjoitan transhumanismista ja kaikesta siihen liittyvästä, mainostan ja yritän saada ihmiset ymmärtämään mistä on kyse. Tieteellisten ja teknologisten ongelmien selvittäminen on yksi juttu. Ihmisten filosofisten ja henkisten ongelmien selvittäminen (erityisesti juuri tieteeseen ja teknologiaan liittyen) on toinen juttu. Olen keskittynyt lähinnä jälkimmäisten ongelmien selvittelyyn.

Näen transhumanismin eräänlaisena monivärisenä verkkona. Immortality Institute on perustettu elämän pidentämisen kehittämiseen, Foresight Institute on perustettu nanoteknologian kehittämiseen, Singularity Institute on perustettu tekoälyn kehittämiseen, Planetary Society on perustettu avaruusmatkailun edistämiseen — ja niin edelleen ja niin edelleen. Jokainen vetää oman lankansa verkkoon ja muuttaa sitä tiiviimmäksi ja tehokkaammaksi. Yhdessä langat muodostavat transhumanistisen liikkeen, maailmanlaajuisen tulevaisuusaktivistien ja vapaaehtoisten verkoston.

Ari Heljakka:

On muodikasta mitätöidä ihmiskunnan tiedollisia saavutuksia. Tosiasia on, että ne ovat massiivisia, yksilön ymmärryksen ylittäviä. Maailman ymmärtämisen projekti, tiede, ja hallinnan projekti, teknologia, ovat ylittäneet kriittisen pisteen ja alkaneet vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin. Vain häviävän pieni osa ihmisistä ymmärtää tätä laajuutta, eikä heistäkään kukaan osaa varmasti sanoa, mitä kaikkea nousee ihmismielistä, laboratorioista ja tehtaista lähivuosikymmeninä sitä täyttämään.

Passiivinen muutosvastarinta, ihmisten haluttomuus katsoa nykytilannetta ja lähitulevaisuutta silmiin, saati sitten suhtautua siihen avoimesti ja proaktiivisesti, on jotain voimakkuudessaan kauhistuttavaa, hirtehisen naurettavaa ja turhauttavaa.

THL on minulle tervejärkisyyden linnake. Transhumanismi, kömpelöstä nimestään huolimatta, on vain yksi tapa kuvailla myönteistä suhtautumista tieteeseen ja teknologiaan — noihin asioihin, jotka osaltaan määrittelevät sitä ihmisyyttä, jonka vuoksi useimmat kaikkein suurimmat edeltäjämme ovat taistelleet.

On vaikea sanoa, miksi pitäisi olla transhumanisti, koska se on nähdäkseni länsimaisen ihmisen normaalista henkisestä tilasta kumpuava itsestäänselvä asenne. On paljon mielenkiintoisempaa kuulla, miksi joku sitten on biokonservatiivi tai muunlainen transhumanismin vastustaja.

Ainoa syy siihen, että THL saattaa näyttää kummalliselta, on se, että julkinen keskustelu on enimmälti painottunut täysin yhdentekeviin asioihin, asioiden tärkeysjärjestyksen ollessa täysin retuperällä.

Näen biokonservatiivisuuden, muutosvastarinnan ja näköalattomuuden sotkeutuvan Suomessa ja Euroopassa vähitellen taloudelliseksi, yhteiskunnalliseksi ja henkiseksi ongelmavyyhdiksi. Syyni THL:ssä toimimiseen ovat moninaiset. Toisaalta se tarjoaa paikan, jossa näistä asioista voi keskustella, ja toisaalta sen kautta yritän herätellä ja johdatella suomalaisia pois eettisistä sudenkuopista, joihin biokonservatiiveilla on tapana ajaa ihmisiä julkisessa keskustelussa (esim. ihmisten suorituskyvyn parantamiseen tähtäävän tieteen mustamaalaaminen sillä perusteella, että sitä on 60 vuotta sitten käytetty väärin).

Mikään muu tuntemani suomalainen kansalaisjärjestö ei myönnä tosiasioita niin selvästi ja kohtaa hankalia tulevaisuuteemme liittyviä kysymyksiä niin rationaalisesti. Me emme elättele illuusioita paluusta "luonnonmukaisuuteen" tms. muttemme myöskään heitä pyyhettä kehään ja kuvittele planeetan olevan matkalla kohti vääjäämättömään tuhoon.

Kuitenkin, jos biokonservatiivisuus jää voitolle Suomessa, niin ainakaan minä en epäröi muuttaa maasta sellaisille alueille, joissa tulos on päinvastainen. Luulen, että muut fiksut tiedemiehet tekevät siinä tapauksessa samoin. Me kaikki voimme kuitenkin lähivuosina vaikuttaa siihen, ettei tähän pisteeseen jouduta.

Jani Moliis:

Vaikka transhumanismi käsittelee vahvasti kaikkein vakavimpia aiheita, elämää ja kuolemaa, haluan itse pitää mielessä myös transhumanismiin iittyvän ajatuksen valinnanvapauden lisäämisestä ja sen mahdollistamasta hauskemmasta elämästä ja olemisesta. Valinnanvapauden lisääminen tarkoittaa, että mahdollisimman moni saa vapaasti valita mitä haluaa. Sen sijaan, että elämä kulkee nykyistä varsin perinteistä rataa (koulu, opiskelu, työelämä (avioliitto, lapset), eläkeikä (avioero, lastenlapset), kuolema), voisivat teknologian myötä mahdollistua vaikka minkälaiset irtiotot. Jos elinikä on dramaattisesti nykyistä pidempi, ei aika olisi enää samalla tavalla rajallinen resurssi kuin nykyään, ja sitä voisi "tuhlata" vähän turhempiinkin asioihin. Esimerkkinä vaikka kaikkien 1980-luvulla tuotettujen Hollywood-elokuvien katsominen, tai "arvokkaampana" esimerkkinä 1800-luvun venäjänkielisen kirjallisuuden lukeminen. Vaihtoehtoisesti nämä aktiviteetit voisi myös toteuttaa, jos ihmisen informaationsisäistämiskyky nousee radikaalisti. Ei siis tarvitse luottaa siihen, että juuri elämän pidentämiseen tähtäävä tutkimus onnistuu: riittää, että mikä vain transhumanistinen teknologia kehittyy tarpeeksi pitkälle.

Voi olla, ettei kukaan oikeasti haluaisi lukittautua pimeään huoneeseen vuosikausiksi katsomaan Schwartzeneggeriä, Stallonea ynnä muita sankareita, mutta vähän se riepoo, ettei se nykyään ole edes mahdollista ilman, että samalla hukkaisi merkittävän osan elämästään. Vaihtoehdon olemassaolo ei tarkoita, että se pitäisi käyttää. Transhumanismin perusperiaatteena näen, että vaihtoehtojen lisäämisellä itsellään on jo oma arvonsa. 

Miksi haluan edistää transhumanistista keskustelua?

Transhumanismissa käsitellään asioita, joista osaan teknologia on jo olemassa, osa kehittyy lähes varmasti 10-20 vuoden kuluessa, osa myöhemmin, osa ei ehkä koskaan, osan todennäköisyyttä on äärimmäisen vaikea arvioida. Näistä asioista useimmat vaikuttavat ihmisen elämään ja kuolemaan erittäin merkittävästi.

Esimerkkeinä voidaan mainita ihmisen terveyden tai eliniän radikaali parantaminen, ihmisen ominaisuuksien radikaali muuttaminen (biologiset, koneelliset tai elektroniset "lisälaitteet" tai parannukset, mm. mielen kapasiteetin parantaminen), "ihmistä älykkäämpi" yleinen tekoäly jne. Osa näistä kuulostaa ehkä aluksi pelottavalta, mutta samaa sanoisi moni aiempien vuosisatojen ihminen meidän aikamme kuvauksista - ja haluaisi silti totuttuaan pitää kiinni useista saavutuksistamme. On luontaista epäillä aina uutta - ennalta.

Tietysti jokaisella pitäisi olla oikeus päättää siitä, mitä uusia tai [iki]vanhoja innovaatioita haluaa omassa elämässään hyödyntää, siis erityisesti kieltäytyä "hoidoista" ja "parannuksista" kuten jo nyt puhelimista, painetusta sanasta ja rokotuksista. Keskustelu näistä asioista on silti tarpeen siksi, että osaisimme toisaalta panostaa niihin asioihin, joiden haluamme kehittyvän, ja toisaalta varautua eräisiin uuden teknologian tuomiin vaaroihin tai ehkäistä sellaisia.

Transhumanististen kysymysten merkittävyyteen (jo parina seuraavana vuosikymmenenä) nähden näistä kysymyksistä keskustellaan aivan liian vähän, joten velvollisuuteni on pyrkiä edistämään tällaista pohdintaa.

Omassa elämässäni minua tietysti kiinnostaa kyky elää pidempään ja etenkin terveempänä, kyky omaksua ja ymmärtää asioita enemmän ja paremmin jne.

Pidempi ja terveempi elämä ja korkeampi elintaso ja teknologia (parhaassa tapauksessa
jopa huomattavasti lisääntyneet resurssit) tarkoittavat tietysti myös enemmän aikaa ja resursseja panostettavaksi siihen, mitä elämässään pitää tärkeimpänä, kuten vaikka läheiset, ystävät ja mielenkiintoiset asiat - sekä eräiden tylsien asioiden osuuden vähentäminen. Transhumanistinen kehitys voi myös avata paljon uusia elämyksiä, jotka internetin tai kännykän tavoin ehkä kuulostaisivat tarpeettomilta useimmista aiemman aikakauden ihmisistä mutta joista silti moni mieluummin pitäisi kiinni. Osa muutoksista saattaa olla vielä paljon suurempiakin.

Tietysti olen mielissäni myös siitä, että pääsääntöisesti edellä mainittujen tapaiset edistysaskeleet ovat keskimäärin menneisyydessä parantaneet, parantavat nyt ja tullevat parantamaan tulevaisuudessakin myös maailman huono-osaisimpien elämää. Heidän kohdallaan elintason nousun vaikutukset todella tärkeisiin asioihin ovat vielä paljon huomattavampia kuin meidän kohdallamme. Kyse ei ole pelkästään elintasosta vaan myös ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, koulutuksesta, terveydestä, hyvinvoinnista, äiti- ja lapsikuolleisuudesta, lapsityöstä tai ylipäänsä yliraskaasta työstä jne.

Lisääntyvät resurssit ja kehittyvä teknologia (ja äly?) myös parantavat mahdollisuuksia ympäristöongelmien ratkaisuihin, vaikka tietysti viime kädessä kyse on valinnoistamme.

Osa yllä kirjoittamastani pätee teknologiseen ja taloudelliseen kehitykseen yleensäkin. Transhumanistiset asiat saattavat kuitenkin vastata erittäin suuresta osasta tämän vuosisadan teknologista ja taloudellista kehitystä. Lisäksi osa niistä on sillä tavalla fundamentaalimpia, että ne vaativat meitä pohtimaan valintojamme ja eettisiä näkemyksiämme paljon huolellisemmin kuin muu osa kehitystä. Ne voivat myös tarjota meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia paljon merkittävämmin kuin muu osa kehitystä.

Monet ajattelevat, etteivät halua elää erittäin pitkään. Eihän sellaiseen pitäisi ketään pakottaa. Useimmilla syyt ovat kuitenkin luokkaa "koska terveys huononisi" tai "koska tutut kuolisivat", ja nämä syyt lienevät heikkenemässä samaa vauhtia kuin elinikää voidaan pidentää. Harva haluaisi kuolla ennen vanhempiaan, harva haluaisi lastensa kuolevan ennen itseään. Valinta olisi entistä enemmän jokaisen oma.

Pääsääntöisesti en näe transhumanismin vaativan mitään tiettyä poliittista tai uskonnollista kantaa. On toki ihmisiä, joiden uskonnollinen vakaumus estää heitä lataamasta kännyköiden akkuja, mutta mistäpä pääsäännöstä ei olisi poikkeuksia, ja toisaalta jotkut amishitkin kuulemma latauttavat kännykkäakkunsa naapureillaan. Jokainen valitkoon, mitä haluaa käyttää. 

Eräällä tasolla tunnen tiettyä vastahakoisuutta julistautua transhumanistiksi, sillä transhumanistien ajamat tavoitteet vaikuttavat niin itsestään selviltä, että niiden erillisen julistamisen luulisi olevan turhaa. Onhan ihmisen fyysisten rajojen ylittäminen teknologian avulla ollut arkipäivää jo useamman tuhatta vuotta - aina kirjoitustaidosta, tulesta ja maanviljelystä lähtien. Ainoa ero transhumanistien tavoitteissa on se, ettei nykysukupolvi ole niihin tottunut ja ne vaikuttavat siksi radikaalimmilta kuin ehkä ovatkaan. Vanhuuden vapaaehtoinen poistaminen saattaa vaikuttaa meistä mullistavalta, mutta epäilen onko se loppujen lopuksi siltikään yhtä mullistavaa kuin kirjoitustaidon kehittyminen kaikkine seurauksineen.

Toisaalta kehittymässä on myös teknologioita, joita todella voi sanoa täysin mullistaviksi - jos ei muuten, niin koska niissä on potentiaali uhata koko ihmiskunnan olemassaoloa. Näistä teknologioista voi mainita esimerkiksi molekylaarisen nanoteknologian: kyvyn rakentaa lähes mitä tahansa tuotteita halvalla, käyttäen molekyylitasolla toimivia rakennuslaitteita. Tämä voisi mahdollistaa mm. massatuhoaseiden tuottamisen kenen tahansa autotallissa. Epäilen sitä onko ihmiskunta valmis kohtaamaan tämän tason haasteita - jos emme, niin meidän on turvauduttava transhumanistisiin teknologioihin älymme ja viisautemme ehostamiseksi nykyistä korkeammille tasoille. Esimerkiksi tiedonomaksumiskykyä ja muistia ehostavien lääkkeiden saattaminen markkinoille kaikkien niitä haluavien saataviin saattaisi parantaa edellytyksiämme uusien teknologioiden riskien hallitsemiseen. 

Aleksei Riikonen:

Koska näköpiirissä on ihmisen ylittävän AI:n ja molekulaarisen nanoteknologian kaltaisia äärimmäisen voimallisia teknologioita (ja kenties jopa teknologinen singulariteetti), pidän todennäköisenä että tällä vuosisadalla maailma tulee muuttumaan hyvin paljon. Luulen, että ihmiskunta tulee joko tuhoamaan itsensä tai sitten viimeinkin onnistumme jossain määrin pysyvästikin korjaamaan kenties hyvinkin suuren osan nykymaailman vakavista ongelmista.

Haluaisin, että mahdollisimman monet ihmiset pyrkisivät aktiivisesti vaikuttamaan siihen, kummin käy. THL:n avulla ja sen toiminnan kautta yritän etsiä tällaisesta kiinnostuneita yksilöitä. (Ks. esim. 10 Simple Ways to Help.)

Affiliaatioiltani olen singularitariaani, ja toimistani tärkeimmäksi itse koen Singularity Institute for Artificial Intelligence -tutkimuslaitoksen projektien edistämisen, mitä tällä hetkellä teen lähinnä tarjoamalla taloudellista tukea. Poliittisista näkemyksistäni kertoo jotain seuraavan suosittelemani sivun vilkaiseminen: Policy implications (ote SIAI:n CFAI-julkaisusta, joka on tosin jo jossain määrin vanhentunut — nähdäkseni tuo osuus ei kuitenkaan kovin pahasti). 

Tälle sivulle tulee lisää lausuntoja sitä mukaa kuin aktiivimme niitä kirjoittavat.