Ovatko transhumanistiset teknologiat ympäristöystävällisiä?

Teknologioiden ympäristövaikutukset riippuvat siitä, miten niitä käytetään, eli ympäristöongelmiin liittyy sekä teknologinen että poliittinen ulottuvuus. Transhumanististen visioiden tavoittelussa keskeiset jo saavutetut teknologiset välineet — informaatioteknologia, lääketieteen menetelmät ja huipputeknologia yleisesti ottaen — tapaavat olla varsin ympäristöystävällisiä keskiasteen teknologioihin verrattuna. Kasvavan ihmismäärän tarpeiden tasapainotuksessa suhteessa luonnon kestokyvyn rajoihin tarvitaan kuitenkin teknologisen edistyksen lisäksi myös poliittista tahtoa ja kykyä ottaa huomioon myös muut seikat kuin omat ja välittömän lähipiirin intressit.

Image Transhumanistien puolesta puhuu se, että nykyiset teknologiat, siten kuin niitä tällä hetkellä käytetään, eivät ole kestäviä. Käytämme resursseja — öljyä, kaivostuotteita, ilmakehän saastekapasiteettia — nopeammin kuin ne uusiutuvat. Nykymenolla useat keskeiset resurssit loppunevat jo kuluvalla vuosisadalla. Kaikkiin realistisesti mahdollisiin tapoihin selvitä uhkaavasta kriisistä kuuluu puhtaamman ja kestävämmän teknologian kehittäminen. Onkin syytä pitää huolta siitä, että tärkeiden teknologioiden kehitystyö on taloudellisesti houkuttelevaa, ja että ekologisesti tuhoisa toiminta puolestaan ei ole.

Vahva nanoteknologia voi tarjota meille keinon tuottaa käytännöllisesti katsoen mitä tahansa hyödykkeitä täysin ilman jätettä ja saasteita. Lisäksi voisimme puhdistaa sen avulla kaiken primitiivisemmän teknologian aikaansaaman sotkun. Tähän transhumanistien standardiin monien muiden ympäristöaatteiden on hyvin vaikea vastata. Yleisesti ottaen ympäristöongelmien hoidossa ei lienekään hyvä idea pyrkiä palaamaan kaikin puolin taaksepäin menneiden aikojen ratkaisuihin — poliittisista syistä tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan tule onnistumaan — vaan syytä on katsoa ja pyrkiä eteenpäin, uusiin potentiaalisesti kovinkin ratkaiseviin teknologioihin. Tämä lähestymistapa ja ratkaisumalli ympäristöongelmiin mahdollistaa myös sen poliittisen realiteetin hyväksymisen, että suurta osaa ihmiskunnasta ei kuitenkaan saatane mainittavasti tinkimään omista intresseistään ympäristön hyväksi — vaikka jokainen ihmiskunnan vastuullinen jäsen toki ottaakin ympäristönäkökohdat huomioon henkilökohtaisissa valinnoissaan.